Noniin saavuin siis Lauantai-iltana Heathrown lentokentälle. Ensin istuin kentällä kaksi tuntia koska en uskaltanut lähteä seikkailemaan junaan, mutta onneks sitten lopulta keräsin itteni ja olin Brixtonissa asunnolla noin kello 21. Tää perhe jolla siis asun on enoni tuttuja. Toisin sanoen mulle vieraita joten ensi tapaaminen oli mitä kummallisin
"moi tuun teille asuu" tyylinen. Noh onneksi perhe on tosi mukava ja britteinä he on erittäin kohteliaita, ystävällisiä ja puheliaita. Hauskaa oli että ensimmäinen asia mitä minulle tarjottiin sisään astuessa oli (ylläri ylläri) teetä. Ja seuraavaksi tietenkin
ruokaa. Britit kun ovat tunnetusti yli kohteliaita.
Työssäoppimispaikkani on siis Minna (Hepburn) Studio Lontoon Brixtonissa. Se on suomalainen vintagetyylinen hääpuku-liike Lontoossa. Minna Studiolla on show room täälä sekä Helsingissä, mutta kaikki tuotteet valmistetaan täällä.
Paikalle löytäminen tuotti hankaluuksia koska se sattuu olemaan kirkon tiloissa(ja jännitti), mutta onneks varasin aikaa paikan etsimiseen. Britit eivät siedä myöhästymistä ja saapuu mielummin aina liian ajoissa. Töissä oli siis työpaikka vastaava sekä kaksi muuta työntekijää jotka ovat
suomalaisia (kivakivakivakiva). Toinen heistä on myös työssäoppimassa täällä. Yhtiön CEO ei itse ollut paikalla, mutta pääsen huomenna tapaamaan hänet. Ensimmäisenä tehtävänä tein erilaisia hiuskoristeita. Hiuskoristeet tehtiin erilaisita pitseistä ja kaikki tehtiin käsin ja ainutlaatuisiksi.
Muutama vähän keskeneräinen tuotos.
Tämä päivä meni myös suhteellisen nopeesti. Viimeistelin koristeita ja laitoin niihin kiinni solkia ja pinnejä yms. Iltapäivästä tein mekkoon peter pan kaulusta pienillä kukilla ja helmillä. Täälä pääsee kyllä näperteleen tositositosi paljon ja kaikkeen tulee aina helmiä tai pitsiä tai jotain muuta vastaavaa. Työ on tarkkaa ja se vie aika paljon aikaa. Tänään paikalla oli myös muutama osa-aikatyöntekijä jotka hekin olivat erittäin mukavia.
Tänään kotimatkalla huomattiin toisen tytön kanssa miten täällä jos joku kävelee ohi vaikkapa metrin päästä niin sanotaan heti "Anteeksi!" vaikka ei olisi ollut lähelläkään. Ja minä kun oon tottunu kävelee Helsingissä pää alhaalla eikä kukaan ikinä sano anteeksi. Täällä muutenkin ihmiset on tosi paljon varovaisempia kuin Suomessa. Muutama juttu on täällä ihan kamalaa: lattia ilman lämmitystä ja surkeet ohuet ikkunat kaikkialla.... Just tänään kerroin töissä yhdelle tytölle lattialämmitykestä ja hän sano ettei ikinä ole kuullutkaan mistään lattialämmityksestä.
Täällä on todella erilaista olla koska ihmiset ottavat kontaktia helposti, mutta toisaalta näinä ensimmäisinä päivinä siitä on vain paljon hyötyä. Kulttuuri on erilaisempi kuin luulin enkä olisi kuvitellut sen olevan ollenkaan näin erilaista. Toisaalta se on mukavaa että pääsee tutustumaan kulttuuriin! Mutta muutoin hyvin sujuu, elossa ollaan ja eteenpäin mennään!
-Sussu
